Sinulle on kohdistunut patenttivaatimus – tässä on älykkäin tapa ratkaista nopeasti!

Syyskuu 10, 2024

1. Esittely

Patenttivakuutuksella tarkoitetaan muodollista prosessia, jolla patentinhaltija väittää, että toinen osapuoli loukkaa hänen immateriaalioikeuksiaan. Tämä alkaa yleensä ilmoituksella tai lopetuskirjeellä, jossa patentinhaltija ilmoittaa väitetylle loukkaajalle loukkauksesta ja vaatii häntä lopettamaan loukkaavan toiminnan, maksamaan vahingonkorvauksia tai neuvottelemaan lisenssisopimuksesta.

2. Mitä tapahtuu, kun patentti vahvistetaan?

Patentin vahvistaminen tapahtuu, kun patentinhaltija väittää toisen osapuolen loukkaavan patentoitua keksintöään, usein virallisella huomautuksella tai oikeusjutulla. Tässä on mitä tavallisesti tapahtuu, kun patentti vahvistetaan:

2.1 Patentin vahvistamisprosessin vaiheet

Ensimmäinen ilmoitus: Usein lopetuskirjeen muodossa patentinhaltija ilmoittaa syytetylle osapuolelle väitetystä loukkauksesta.
Patenttivaatimusten analyysi: Syytetyn osapuolen on tarkasteltava huolellisesti haetun patentin laajuutta ja pätevyyttä sekä analysoitava, loukkaako hänen tuote tai palvelunsa.
Neuvottelu lakimiehen kanssa: On välttämätöntä pyytää oikeudellista neuvontaa, jotta voit ymmärtää mahdolliset puolustukset, strategiat ja rikkomusvaatimusten vahvuus.
Vastausvaihtoehdot: Yritykset voivat joko kiistää rikkomuksen, neuvotella lisenssisopimuksen tai valmistautua oikeudenkäyntiin.

2.2 Yleiset vastaukset patenttivaatimukseen

Loukkauksen kieltäminen: Syytetty voi väittää, ettei heidän tuotteensa tai prosessinsa loukkaa patentin vaatimuksia.
Haastele patentin voimassaoloa: Jos tunnettu tekniikka tai muut tekijät heikentävät patenttia, syytetty voi pyrkiä siihen mitätöidä patentin.
Hae sovintoa: Usein molemmat osapuolet haluavat sovintoratkaisun välttääkseen pitkittyneen oikeudenkäynnin. Tämä voi sisältää lisenssisopimuksia tai taloudellisia korvauksia.

2.3 Välittömät toimenpiteet, jos saat patenttivakuutuksen

Suorita riskiarviointi: Punnitse mahdollisia riskejä, mukaan lukien taloudelliset velat ja liiketoiminnan häiriöt.
Ota yhteyttä lakimieheen: Pyydä patenttiasiamiehiä analysoimaan asian vahvuus ja antamaan ohjeita mahdollisiin vastauksiin.
Arvioi liiketoiminnan vaikutus: Mieti, miten kiista voi vaikuttaa yrityksesi toimintaan, tuotteisiin ja pitkän aikavälin strategiaan.

3. Miksi sovintoratkaisu on ensisijainen vaihtoehto

Kun patenttia vaaditaan, oikeudenkäynti ei ole ainoa tie eteenpäin. Itse asiassa useimmat patenttikiistat ratkaistaan sovintoratkaisuilla, mikä tarjoaa useita etuja molemmille osapuolille.

3.1 Patenttiriitojen ratkaisemisen edut

Kustannussäästö: Oikeudenkäynnit voivat olla kohtuuttoman kalliita, ja niihin liittyy usein vuosien oikeudenkäyntikuluja, asiantuntijatodistajia ja oikeudenkäyntikuluja. Varhainen selvitys auttaa välttämään nämä taloudelliset taakkaat.
Aikatehokkuus: Patenttioikeudenkäyntien ratkaiseminen voi kestää vuosia, kun taas sovintoratkaisut voidaan saada aikaan kuukausissa tai jopa viikkoissa, jolloin molemmat osapuolet voivat keskittyä liiketoimintaansa.
Pienempi riski: Tuomioistuimen päätökset ovat arvaamattomia, ja sovinto tarjoaa kontrolloidun, ennustettavan lopputuloksen, minimoiden riskin sekä patentinhaltijalle että syytetylle loukkaajalle.
Liiketoiminnan jatkuvuus: Oikeudenkäynnit voivat häiritä liiketoimintaa, varsinkin jos tuotteet ovat sidoksissa oikeudenkäynneissä. Sovintoratkaisu antaa yrityksille mahdollisuuden jatkaa toimintaansa keskeytyksettä.
Suhteiden ylläpito: Sovintoratkaisut voivat säilyttää liikesuhteet, jotka saattaisivat muuten vahingoittua oikeudenkäynnin kontradiktorisen luonteen vuoksi. Tämä on erityisen tärkeää, kun molemmat osapuolet toimivat samalla alalla tai markkinoilla.

3.2 Yleiset skenaariot, joissa sovittelussa on järkeä

Kun oikeudenkäyntikulut ovat suuremmat kuin mahdolliset vahingot: Jos asian käsittelyn kustannukset ylittävät patentinhaltijan mahdollisesti perimän vahingon, sovinto on käytännöllinen ratkaisu.
Pienemmille yrityksille, jotka joutuvat oikeuteen: Startup-yrityksillä tai pienillä yrityksillä ei useinkaan ole taloudellisia resursseja osallistua pitkittyneisiin oikeudenkäynteihin, mikä tekee sovintoratkaisusta houkuttelevan vaihtoehdon.
Kun molemmat osapuolet etsivät nopeaa ratkaisua: Yritykset saattavat mieluummin tehdä ratkaisunsa nopeasti välttääkseen pitkittyneitä oikeustaisteluja, jotka voivat vahingoittaa niiden mainetta tai viivästyttää uusien tuotteiden markkinoilletuloa.

3.3 Esimerkkejä sovintoratkaisuista

Lisenssisopimus: Epäilty loukkaaja sitoutuu maksamaan rojalteja tai kertamaksun vastineeksi oikeudesta käyttää patentoitua teknologiaa.
Ristiinlisensointi: Molemmat osapuolet voivat sopia ristiinlisensointijärjestelystä, jossa ne myöntävät toisilleen lisenssit omien patentoitujen teknologioidensa käyttöön.
Rahallinen maksu: Syytetty osapuoli maksaa kertakorvauksen tai strukturoidun maksun vastineeksi riidan ratkaisemisesta ja uusien oikeudenkäyntien välttämisestä.

4. Sovintoratkaisuneuvottelujen keskeiset näkökohdat

Ennen sovintoneuvottelujen aloittamista molempien osapuolten on arvioitava useita keskeisiä tekijöitä varmistaakseen, että ne saavuttavat suotuisimman lopputuloksen.

4.1 Patentin vahvuuden arviointi

Patentin voimassaoloaika: Kestääkö patentti tarkastelun? Harkitse voimassaolotarkistuksen suorittamista, joka sisältää tunnetun tekniikan etsimisen, joka voisi mitätöidä patentin.
Vaatimusten laajuus: Ovatko vaatimukset laajoja vai kapea-alaisia? Laajemmat vaatimukset voivat lisätä loukkauksen riskiä, kun taas suppeat vaatimukset voivat antaa syytetylle tilaa kiistää.
Rikkomusanalyysi: Arvioi, kuinka tarkasti syytetty tuote tai prosessi vastaa patenttivaatimuksia. Yksityiskohtainen väitekaaviovertailu voi auttaa päättämään asian vahvuudesta.

4.2 Taloudelliset näkökohdat

Mahdolliset vahingot: Arvioi mahdolliset vahingonkorvaukset, jotka voitaisiin tuomita, jos asia menee oikeudenkäyntiin, mukaan lukien menetetyt voitot tai kohtuulliset rojaltit.
Lisenssimaksut: Jos lisenssisopimus on osa sovintoa, molempien osapuolten on sovittava oikeudenmukaisesta rojaltimaksusta. Tämä voi perustua alan standardeihin, tuloennusteisiin ja kyseessä olevan patentin arvoon.
Rahasuoritukset: Vaihtoehtona jatkuville rojaltimaksuille voidaan ehdottaa kiinteämääräistä summaa tai strukturoitua ratkaisua. Molempien osapuolten on punnittava etukäteismaksun etuja pitkäaikaisiin lisenssituloihin nähden.

4.3 Strategiset liiketoimintatekijät

Markkinavaikutus: Miten sovinnon lopputulos vaikuttaa markkinoiden kilpailuun? Siirtokunnat tulee järjestää siten, että kilpailuetu säilyy ilman, että se haittaa liiketoiminnan kasvua.
Tulevaisuuden patenttioikeudenkäyntiriski: Asian ratkaiseminen voi luoda ennakkotapauksen. Harkitse, kuinka sovinnon ehdot voivat vaikuttaa tuleviin patenttiriitoihin tai salkkuasi koskeviin vaatimuksiin.
Maine ja brändäys: Patenttioikeudenkäynti voi vahingoittaa tuotemerkin mainetta. Nopea sovinto voi suojata molempia osapuolia negatiiviselta julkisuudelta ja säilyttää asemansa markkinoilla.

4.4 Onnistuneiden sovintoneuvottelujen tarkistuslista

Patenttisalkun arviointi: Varmista, että sinulla on selkeä käsitys patenttisalkusta ja loukkausriskeistä.
Selvitä pohjasi: Ennen kuin aloitat neuvottelut, määritä hyväksyttävät taloudelliset tai liiketoimintaehdot.
Tutustu vaihtoehtoisiin ratkaisuihin: Ole avoin luoville ratkaisuille, kuten ristiinlisensseille, kumppanuuksille tai yhteistyösopimuksille.

4.5 Neuvottelustrategiavinkkejä

Valmistaudu huolellisesti: Tieto on valtaa. Lähde neuvotteluihin syvällä ymmärrykselläsi sekä omasta että toisen osapuolen patenttisalkusta.
Ole joustava mutta luja: Vaikka joustavuus on välttämätöntä neuvotteluissa, onnistuneen lopputuloksen avain on tietää, milloin pysyä lujana kriittisissä ehdoissa.
Käytä sovittelijoita tai välimiehiä: Monimutkaisissa riita-asioissa kokeneen sovittelijan tai välimiehen käyttö voi auttaa kuromaan umpeen aukkoja ja johtaa sovinnollisempaan ratkaisuun.

5. Patenttiriitojen sovintosopimustyypit

Patenttiriidat voidaan ratkaista useilla sovintosopimuksilla, joista jokainen tarjoaa erilaisia etuja osapuolten tarpeista ja tavoitteista riippuen. Alla on yleisiä patenttiriidoissa käytettyjä sovintosopimustyyppejä.

5.1 Lisenssisopimukset

Rojaltipohjaiset lisenssit: Yksi yleisimmistä ratkaisutavoista patenttiriidoissa. Epäilty loukkaaja sitoutuu maksamaan rojalteja (joko jatkuvaa tai kertakorvausta) patentin omistajalle vastineeksi oikeudesta jatkaa patentoidun teknologian käyttöä.
Eksklusiiviset vs. ei-yksinomaiset lisenssit: Yksinoikeuslisenssissä patentinhaltija myöntää lisenssinhaltijalle yksinoikeuden käyttää patenttia ja estää muita käyttämästä sitä. Sitä vastoin ei-yksinomaisen lisenssin avulla patentin omistaja voi lisensoida teknologiaa useille osapuolille.
Lisenssien edut: Lisenssisopimukset antavat molemmille osapuolille taloudellisen hyödyn. Patentinhaltija voi rahallistaa patenttinsa, kun taas lisenssinsaaja voi jatkaa toimintaansa ilman tulevien oikeudenkäyntien uhkaa.

5.2 Rahasuoritukset

Kertamaksut: Syytetty loukkaaja maksaa patentinhaltijalle kertaluontoisen summan, josta usein neuvotellaan keskitie arvioitujen vahingonkorvausten ja meneillään olevan oikeudenkäynnin kustannusten välillä. Tämä lähestymistapa tarjoaa välittömän sulkemisen ja taloudellisen ratkaisun molemmille osapuolille.
Strukturoidut siirtokunnat: Joissakin tapauksissa sovinto voi sisältää strukturoituja maksuja ajan myötä, jolloin syytetty rikkoja voi jakaa taloudellisen taakan.
Rahansiirtojen edut: Nämä sovintoratkaisut tarjoavat nopean ja lopullisen ratkaisun, jolloin vältetään rojaltisopimusten monimutkaisuus ja aikasitoumus. Se on erityisen hyödyllinen silloin, kun loukkaaja suunnittelee lopettavansa patentoidun tekniikan käytön.

5.3 Ristilisenssisopimukset

Keskinäinen lisensointi: Molemmat osapuolet sopivat lisensoivansa toistensa patentteja, mikä mahdollistaa teknologioiden käytön jatkamisen ilman lisäoikeudenkäyntien riskiä. Tämä on yleistä, kun molemmilla osapuolilla on arvokkaita immateriaaliomaisuussalkkuja.
Edut molemmille osapuolille: Ristiinlisensointi ei ainoastaan ratkaise välitöntä kiistaa, vaan myös avaa oven tulevalle yhteistyölle tai T&K-mahdollisuuksille. Se voi myös vähentää tulevien patenttioikeudenkäyntien tarvetta.
Pitkäaikaiset kumppanuudet: Monissa tapauksissa ristiinlisensointisopimukset edistävät pitkäaikaisia kumppanuuksia yritysten välillä, erityisesti aloilla, joilla teknologia kehittyy nopeasti, kuten tietoliikenne- tai lääketeollisuudessa.

5.4 Yhteisyritykset tai yhteistyöt

T&K-yhteistyö: Yksinkertaisen riidan ratkaisemisen sijaan jotkut sovintoratkaisut johtavat syvempiin liikesuhteisiin, kuten yhteisiin T&K-toimiin. Tämä on erityisen yleistä aloilla, joilla innovaatiot ovat kriittisiä, kuten biotekniikka tai puolijohteiden kehittäminen.
Innovaatioiden jakaminen: Yhteistyöllä molemmat osapuolet voivat hyödyntää patenttejaan ja osaamistaan uusien tuotteiden tai teknologioiden luomiseksi, mikä tekee sovinnosta ponnahduslautana tulevaisuuden innovaatioille.
Tulevien oikeudenkäyntien välttäminen: Yhteistyösopimukset vähentävät myös tulevien patenttikiistojen riskiä kahden yrityksen välillä, koska molemmat hyötyvät yhteisestä teknologisesta kehityksestä.

5.5 Sopimus olla haastamatta oikeuteen

Oikeudenkäynnin ulkopuoliset sopimukset: Patentinhaltija sitoutuu olemaan nostamatta tulevia oikeudenkäyntejä väitettyä loukkaajaa vastaan patentoidun teknologian käytön jatkamisesta. Tätä käytetään usein, kun molemmat osapuolet haluavat välttää pitkittyneitä oikeudellisia taisteluita.
Liiketoiminnan etujen suojaaminen: Tässä sopimuksessa loukkaaja voi maksaa summan mielenrauhasta tietäen, että hän on vapaa tulevista kyseisiin patentteihin liittyvistä vaatimuksista.

6. Milloin sopia patenttioikeudenkäyntien aikajanalla

Sovintoneuvottelujen ajoituksella voi olla merkittävä vaikutus patenttiriidan lopputulokseen. Sovintoratkaisuihin voidaan päästä oikeudenkäyntiprosessin eri vaiheissa, joista jokaisessa on omat etunsa ja haasteensa. Ymmärtäminen, milloin sovintoneuvottelut on aloitettava, voi maksimoida mahdollisuudet myönteiseen lopputulokseen.

6.1 Oikeudenkäyntiä edeltävät sovintomahdollisuudet

Ennen kanteen nostamista: Monissa tapauksissa sovintoneuvottelut voivat alkaa jo ennen muodollisen oikeusjutun nostamista. Tämä vaihe alkaa usein, kun patentinhaltija lähettää vaatimuksen tai loukkausilmoituksen, jolloin molemmilla osapuolilla on mahdollisuus neuvotella ennen kalliin oikeudenkäynnin aloittamista.
edut: Oikeudenkäyntiä edeltävät sovintoratkaisut ovat usein halvin ja nopein ratkaisutapa, koska molemmat osapuolet voivat välttyä oikeudenkäyntikuluilta. Varhainen ratkaisu antaa myös molemmille osapuolille mahdollisuuden säilyttää liikesuhteensa ja säilyttää luottamuksellisuuden.
Yhteiset ratkaisut: Tässä vaiheessa osapuolet tekevät usein lisenssisopimuksia, kertakorvausmaksuja tai ristiinlisensointisopimuksia välttääkseen lisää eskaloitumista.

6.2 Löytövaiheen aikana

Oikeudenkäynti on käynnissä: Kun oikeusjuttu on nostettu, selvitysvaihe alkaa, jossa molemmat osapuolet vaihtavat asiaankuuluvia asiakirjoja, todisteita ja tietoja. Tämä vaihe voi olla pitkä ja kallis, joten se on sopiva hetki ratkaisulle.

Löytämisen aikana asettamisen edut: Tähän mennessä molemmilla osapuolilla on selkeämpi käsitys tapauksensa vahvuudesta. Jos löydön aikana kerätyt todisteet osoittavat, että toisella osapuolella on vahvempi asia, se voi saada aikaan sovintoneuvotteluja lisäoikeudenkäyntikulujen välttämiseksi.
Riski ja palkkio: Löytämisen kustannukset kannustavat usein molempia osapuolia sovintoon, koska jatkuvista oikeudenkäynneistä voi tulla taloudellisia kustannuksia. Sovittelu tässä vaiheessa antaa molemmille osapuolille mahdollisuuden leikata tappioitaan ja silti saavuttaa ratkaisu.

6.3 Post-Markmanin kuuleminen

Markmanin kuuleminen: Ratkaiseva hetki patenttioikeudenkäynneissä on Markmanin kuuleminen, jossa tuomari tulkitsee patentin vaatimuksia. Tämä päätös muokkaa tapauksen kehityskulkua ja voi merkittävästi vaikuttaa oikeudenkäynnin voittamisen tai häviämisen todennäköisyyteen.
Vaikutus ratkaisuun: Markmanin kuulemisen tulos vaikuttaa usein sovintokeskusteluihin. Jos osapuoli saa suotuisan vaatimustulkinnan, hänellä voi olla vahvempi neuvotteluasema. Sitä vastoin kielteinen tuomio voi kannustaa toista osapuolta etsimään sovintoa sen sijaan, että uhkaisi kielteinen tuomio oikeudenkäynnissä.
Strateginen ajoitus: Sovintoratkaisut Markmanin kuulemisen jälkeen ovat yleisiä, koska molemmilla osapuolilla on selkeämpi käsitys mahdollisuuksistaan oikeudessa, mikä tekee tästä kriittistä aikaa arvioida uudelleen oikeudenkäynnin jatkumisen riskejä.

6.4 Oikeudenkäynnin jälkeen, mutta ennen valitusta

Kokeilutulos: Jopa oikeudenkäynnin päätyttyä hävinnyt osapuoli voi päättää sovintoratkaisun ennen valituksen jättämistä. Oikeudenkäynnit johtavat usein merkittäviin vahingonkorvauksiin, ja valituksen epävarmuus voi saada osapuolet neuvottelemaan sovintoratkaisusta uusien oikeudellisten taistelujen välttämiseksi.
Miksi ratkaista oikeudenkäynti?: Oikeudenkäynnin jälkeiset sovintoratkaisut antavat molemmille osapuolille mahdollisuuden välttää valitusprosessin aikaa, kustannuksia ja epävarmuutta. Tämä pätee erityisesti, jos oikeudenkäynnin tuomio jättää tilaa neuvotteluille, kuten alennettuun vahingonkorvaukseen tai mahdollisiin lisenssisopimuksiin.

6.4 Muutoksenhaun aikana

Viimeisen keinon järjestelyt: Valitukset voivat venyttää oikeudenkäyntiä vuosia, mikä tekee tästä uuden mahdollisuuden sovintoon. Jo tässä myöhäisessä vaiheessa osapuolet voivat etsiä ratkaisua pitkittyneen oikeusprosessin välttämiseksi.
Muutoksenhaun aikana sovittelun edut: Muutoksenhakutuomioistuimen päätösten arvaamattomuus voi motivoida molempia osapuolia sovintoon. Patentinhaltijalle muutoksenhaun aikana tehty sovinto takaa taloudellisen korvauksen ilman tuomion kumoamisen riskiä. Loukkaajalle se tarjoaa lopullisuuden ja välttää muut oikeudenkäyntikulut.

7. Sovittelun ja välimiesmenettelyn hyödyntäminen patenttiratkaisussa

Monissa patenttiriidoissa vaihtoehtoiset riidanratkaisumenetelmät (ADR), kuten sovittelu ja välimiesmenettely, tarjoavat tehokkaita tapoja päästä ratkaisuun ilman täysimittaisen oikeudenkäynnin kustannuksia ja aikaa. Näissä menetelmissä käytetään neutraaleja kolmansia osapuolia keskustelujen helpottamiseksi ja sopimukseen pääsemiseksi.

7.1 Sovittelu patenttiriidoissa

Sovittelu on vapaaehtoinen prosessi, jossa puolueeton sovittelija auttaa osapuolia neuvottelemaan sovintoratkaisusta. Sovittelija ei määrää ratkaisua, vaan auttaa ohjaamaan keskustelua ja tarjoaa ehdotuksia.

Sovittelun edut

Luottamuksellisuus: Toisin kuin julkisissa oikeudenkäynneissä, sovittelu on luottamuksellista, mikä suojaa molempia osapuolia ei-toivotulta julkisuudella.
Joustavuus: Sovittelu mahdollistaa luovempia molempien osapuolten tarpeisiin räätälöityjä sovintoratkaisuja, kuten lisenssijärjestelyjä tai yhteistyösopimuksia.
Suhteiden säilyttäminen: Sovittelu on vähemmän kontradiktorista kuin oikeudenkäynti, ja se auttaa ylläpitämään liikesuhteita, mikä voi olla kriittistä saman alan yrityksille.
Aika- ja kustannustehokkuus: Sovittelu on yleensä nopeampaa ja halvempaa kuin oikeudenkäynti, mikä tarjoaa nopeamman reitin ratkaisuun.

Milloin käyttää sovittelua

Kiistan alkuvaiheessa, ennen kuin oikeudenkäyntikulut kertyvät.
Kun molemmat osapuolet osoittavat halukkuutta ratkaista ongelma sovinnollisesti.
Jos liikesuhteen säilyttäminen on keskeinen huolenaihe.

7.2 Välimiesmenettely vaihtoehtona

Välimiesmenettely on muodollisempi ADR-prosessi, jossa välimies (tai välimiespaneeli) kuulee molempia osapuolia ja tekee sitovan päätöksen. Toisin kuin sovittelu, välimiesmenettely johtaa lopulliseen päätökseen, joka on samanlainen kuin tuomioistuimen tuomio.

Välimiesmenettelyn edut

Sitova resoluutio: Välimiesmenettely tarjoaa lopullisen ja täytäntöönpanokelpoisen päätöksen, joka tarjoaa sulkemisen ilman pitkiä oikeudenkäyntiä.
Asiantuntevat välimiehet: Usein patenttiriitojen välimiehet ovat immateriaalioikeuden asiantuntijoita, jotka tekevät päätöksensä tietoisina ja tarkkoina.
Nopeus: Välimiesmenettely voidaan saada päätökseen nopeammin kuin oikeudenkäynti, jolloin vältetään laajat esi- ja oikeudenkäyntivaiheet.
Kansainväliset kiistat: Välimiesmenettely on erityisen hyödyllinen rajat ylittävissä patenttiriidoissa, joissa osapuolet voivat mieluummin valita puolueettoman foorumin kuin ulkomaisen tuomioistuinjärjestelmän.

Milloin käyttää välimiesmenettelyä

Kun tarvitaan nopea, sitova päätös.
Monimutkaisissa patenttitapauksissa, joissa tuomarilta tai valamiehistöltä ei ehkä ole tarvittavaa teknistä asiantuntemusta tietoon perustuvan päätöksen tekemiseksi.
Kansainvälisiin riita-asioihin, joissa toimivaltakysymykset vaikeuttavat oikeudenkäyntiä.

7.3 Miten ADR (Alternative Dispute Resolution) voi virtaviivaistaa ratkaisuja

Alennetut oikeudenkäyntikulut: ADR-menetelmät poistavat monet perinteisten oikeudenkäyntien prosessikustannuksista, kuten löytö- ja asiantuntijatodistajien kustannukset.
Nopeampi resoluutio: Sekä sovittelu että välimiesmenettely voidaan ajoittaa ja ratkaista nopeammin kuin odottaa oikeudenkäyntipäivää tuomioistuimessa.
Vähemmän muodollinen ja joustavampi: ADR-menettelyt ovat usein vähemmän muodollisia, mikä mahdollistaa dynaamisemmat neuvottelu- ja sovintokeskustelut, mikä voi johtaa luoviin ratkaisuihin, joita ei välttämättä ole saatavilla oikeudenkäynnin kautta.

7.4 Milloin vaihtoehtoista riidanratkaisumenettelyä tulee harkita patenttiriidoissa?

Monimutkaisissa tapauksissa: Kun riita koskee erittäin teknisiä patentteja, jotka hyötyisivät aiheen asiantuntijan panoksesta.
Hallinnan säilyttäminen: Jos molemmat osapuolet haluavat enemmän sananvaltaa tuloksessa (sovittelu) tai haluavat nopeamman ratkaisun (välimiesmenettely).
Rajat ylittävät kiistat: Välimiesmenettely on ihanteellinen kansainvälisissä patenttiriidoissa, joissa paikalliset tuomioistuinjärjestelmät voivat monimutkaistaa toimivaltakysymyksiä.

7. Yhteenveto

Patenttikiistat ovat haastava, mutta väistämätön osa liiketoimintaa innovaatiovetoisilla toimialoilla. Olitpa oikeuksiasi puolustava patentin haltija tai loukkauksesta syytetty osapuoli, sovintoratkaisut ovat usein tehokkaampi, kustannustehokkaampi ja ennakoitavampi vaihtoehto oikeudenkäynneille.

Patenttikiistan koko elinkaaren ajan alustavista väitteistä oikeudenkäynnin jälkeisiin valituksiin on lukuisia mahdollisuuksia neuvotella edullisia ratkaisuja, jotka ovat yhteensopivia liiketoiminnan tavoitteiden kanssa ja säilyttävät suhteet.

Tietoja TTC:stä

At TT konsultit, olemme räätälöidyn immateriaaliomaisuuden (IP), teknologiatiedon, yritystutkimuksen ja innovaatiotuen johtava tarjoaja. Lähestymistapamme yhdistää tekoäly- ja Large Language Model (LLM) -työkalut inhimilliseen asiantuntemukseen, mikä tarjoaa vertaansa vailla olevia ratkaisuja.

Tiimiimme kuuluu ammattitaitoisia IP-asiantuntijoita, teknisiä konsultteja, entisiä USPTO:n tutkijoita, eurooppalaisia patenttiasiamiehiä ja paljon muuta. Palvelemme Fortune 500 -yrityksiä, innovoijia, asianajotoimistoja, yliopistoja ja rahoituslaitoksia.

Palvelut:

Valitse TT Consultants räätälöityjä, korkealaatuisia ratkaisuja varten, jotka määrittelevät uudelleen immateriaalioikeuksien hallinnan.

Ota yhteyttä

Edellinen artikkeliMiksi loistava ideasi ei herätä huomiota (ja kuinka korjata se)

Seuraava artikkeliOrgan-on-Chip ja Tissue Engineering -tekniikka