Patentin mitätöimisen globaali muutos: PTAB, UPC ja kehittyvät trendit

Maaliskuussa 19, 2025
- Teollis- ja tekijänoikeudet
- Mitätöinti

1. esittely

----Nopeasti kehittyvässä henkisen omaisuuden maisemassa patentin mitätöinti on noussut keskeiseksi mekanismiksi innovaatiokannustimien ja yleisen edun tasapainottamiseksi. Vuodesta 2025 lähtien merkittävä kehitys myöntymisen jälkeisissä haasteissa, erityisesti US Patent Trial and Appeal Boardissa (PTAB), ja Euroopan yhtenäisen patenttituomioistuimen (UPC) perustaminen ovat muokanneet maailmanlaajuista patenttiareenaa.

2. Apurahan jälkeisten haasteiden nousu ja PTAB-ennakkotapaukset

Yksi viime vuosikymmenen merkittävimmistä trendeistä on ollut hallinnollisten patenttitutkimusten käyttö mitätöidä patentit. Erityisesti Yhdysvaltain PTAB on ansainnut sekä mainetta että mainetta.

3. PTAB "Death Squad" vai vain laadunvalvonta?

Siitä lähtien, kun tuolloinen liittovaltion piirin päätuomari Rader kutsui PTAB-paneeleja provosoivasti patenttien "kuolemanjoukoksi", on keskusteltu siitä, kuinka kovaa PTAB on patenttien suhteen. Viimeaikaiset tilastot osoittavat, että kun PTAB ratkaisee asian kokonaisuudessaan (saattaa lopullisen kirjallisen päätöksen), se usein tekee mitätöidä patentit korkealla nopeudella.

Itse asiassa vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla 71 % PTAB-kokeista johti siihen, että kaikki riidanalaiset vaatimukset peruutettiin. Vuonna 2023 korko oli noin 68 %, kun se vuonna 55 oli alimmillaan 2019 %. Tämä tasainen nousu tarkoittaa, että PTAB nähdään suotuisana foorumina haastajille.

Patentinhaltijat pitävät näitä kertoimia pelottavina – kuten eräässä analyysissä todettiin, "jos [immateriaalioikeuksien] instituutio on olemassa, kaikki riidanalaiset vaatimukset todetaan pätemättömiksi noin 70 % ajasta". PTAB-prosessin kannattajat väittävät kuitenkin, että tämä vain osoittaa, että järjestelmä pyrkii eliminoimaan heikkoja patentteja, joita "ei koskaan olisi pitänyt sallia".

IPR:n äänekkäästi kannattavan Electronic Frontier Foundationin (EFF) sanojen mukaan PTAB "rajoittaa väärin myönnettyjen patenttien aiheuttamia vahinkoja" ja on peruuttanut tuhansia huonoja patenttivaatimuksia vahingoittamatta kuitenkaan laillisia patentinhaltijoita.

He huomauttavat, että teollis- ja tekijänoikeudet vaikuttavat vain pieneen osaan patenteista (sattoihin miljoonista) joka vuosi. Tämä patentinomistajien ja yleisten eturyhmien välinen keskustelu muokkaa politiikkaa edelleen – jotkut lobbaavat tehdäkseen PTAB-arviointien saamisesta vaikeampaa (suojatakseen patentinhaltijoita) ja toiset taistelevat pitääkseen ne saatavilla.

4. Korkein oikeus ja PTAB:n menettelyt

PTAB:n sitouttamissääntöjä on testattu myös tuomioistuimissa. Esimerkiksi korkein oikeus asiassa Thryv, Inc. v. Click-to-Call (2020) katsoi, että tietyt PTAB-laitoksen päätökset (kuten vetoomus vanhentuminen) eivät ole valituksenalaisia, mikä antaa PTAB:n johtajalle laajan harkintavallan.

Viime aikoina haastajat ottivat kohteena kiistanalaista Fintiv-sääntöä, sisäistä PTAB-politiikkaa, jolla evätään immateriaalioikeudet, jos rinnakkainen oikeudenkäynti on tulossa. Intel Corp. v. Vidal (2023) haki korkeimpaan oikeuteen julistamaan tämän käytännön laittomaksi. Tarkkailijoiden mukaan tapaus herätti perustavanlaatuisia kysymyksiä PTAB:n harkintavaltasta, mutta korkein oikeus kieltäytyi lopulta käsittelemästä asiaa, jolloin Fintiv-politiikka jäi toistaiseksi ennalleen.

Samaan aikaan VirnetX v. Mangrove Partners oli toinen vetoomus, joka saapui tuomioistuimen ovelle, ja se koski tilannetta, jossa Apple, sen jälkeen, kun se oli vanhentunut jättämästä itse IPR-oikeutta, liittyi kolmannen osapuolen jättämään IPR:ään mitätöidäkseen VirnetX:n verkkotietoturvapatentit – patentit, jotka olivat voittaneet VirnetX:lle 576 miljoonan dollarin tuomion Applea vastaan.

VirnetX väitti, että tämä toimenpide "tuhoaa tärkeän rajan inter partes -tarkastelulle" ja pyysi tuomioistuinta hillitsemään PTAB:n yhdistämiskäytäntöjä. Vuoden 2025 alkuun mennessä korkein oikeus ei ollut myöskään ottanut asian käsittelyyn, mutta nämä asiat korostavat PTAB:n mitätöintiä koskevia prosessuaalisia taisteluita: kuka voi riitauttaa patentin ja milloin.

5. Johtajan tarkastus ja PTAB-valvonta

Vuonna 2021 tehdyn korkeimman oikeuden päätöksen (Yhdysvallat v. Arthrex) jälkeen USPTO:n johtajalla on nyt paremmat mahdollisuudet tarkistaa ja kumota PTAB:n päätökset vastuullisuuden varmistamiseksi (nimityslausekeongelma). USPTO:n johtaja Kathi Vidal on käyttänyt tätä valtaa aktiivisesti esimerkiksi IPR-järjestelmän väärinkäytösten torjuntaan.

Vuonna 2022 tapahtuneessa merkittävässä tapahtumassa vähän tunnettu taho jätti IPR-hakemuksen, jotta se ei aidosti haastanut patenttia, vaan väitetysti kiristääkseen patentin omistajaa (tarjoamalla sabotoimaan omaa haastetaan hinnasta). Johtaja puuttui asiaan, potkaisi epäuskoisen vetoomuksen esittäjän ulos ja antoi muiden toimia oikein. Tämä osoittaa, että PTAB sopeutuu – yrittää säilyttää oikeudenmukaisen tasapainon niin, että teollis- ja tekijänoikeudet pysyvät oikeuden palvelemisen välineenä (huonojen patenttien mitätöiminen) eikä häirinnän väline.

6. Kansainvälinen kehitys: Euroopan yhtenäinen patenttituomioistuin ja sen jälkeen

Patentin mitätöiminen ei ole vain Yhdysvaltojen ilmiö. Maailmanlaajuisesti vuonna 2025 muillakin alueilla kehitetään patenttien kyseenalaistamista:

Unified Patent Court (UPC) – Vuosien suunnittelun jälkeen UPC avasi ovensa kesäkuussa 2023 ja loi yhden luukun patenttien täytäntöönpanoon ja peruuttamiseen osallistuvissa EU-maissa. Jo vuoden 2024 puolivälissä UPC julkaisi kaikkien aikojen ensimmäisen kumoamispäätöksen, ja sattumalta se koski joitain samoja PCSK9-vasta-ainepatentteja, jotka olivat kiistanalaisia Yhdysvalloissa. Amgen v. Sanofi tapaus.

UPC-tapauksessa (Regeneron v. Amgen), Münchenin tuomioistuin mitätöi Amgenin patentin kekseliäisyyden puutteen vuoksi, koska tekniikan taso oli osoittanut tien ja että vasta-aineen luominen kuului rutiinitaidon piiriin. On kiehtovaa, että Euroopan tuomioistuin mitätöi ilmeisyyden, kun taas Yhdysvaltain tuomioistuin mitätöi samanlaisen tekniikan sallimisen – korostaen, kuinka erilaiset oikeudelliset standardit voivat saada aikaan samanlaisen tuloksen patentin mitätöimisestä.

UPC:n saapuminen on pelin muuttaja, koska yksittäinen peruutustoimenpide siellä voi tyrmätä patentin jopa 17 maassa kerralla, mikä tekee siitä tehokkaan työkalun haastajille (ja uusi huolenaihe patentinhaltijoille). Näemme strategista käyttäytymistä: jotkut patentinhaltijat jättävät nykyiset eurooppapatenttinsa pois UPC:n lainkäyttöalueelta (ainakin väliaikaisesti) välttääkseen tämän uuden keskitetyn hyökkäysvektorin.

UPC toimii myös EPO:n vastustusjärjestelmän rinnalla, ja mielenkiintoista kyllä, EPO on aloittanut nopeutetun vastustamisen, jos rinnakkainen UPC-tapaus johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Ammatinharjoittajien kannalta vuonna 2025 Euroopan patenttien voimassaolo on muuttumassa tämän kaksoisjärjestelmän myötä, ja varhaista UPC-oikeuskäytäntöä voimassaolosta (kekseliäisyys, riittävyys jne.) seurataan tarkasti.

Muut lainkäyttöalueet – Mailla on ympäri maailmaa omat mekanisminsa.
- Kiinassa patenttien mitätöintihakemukset käsittelee CNIPA:n uudelleentarkastelu- ja mitätöintiosasto.
- Intiassa peruuttamista voidaan hakea erikoistuneilta teollistuomioistuimista tai korkeimmista tuomioistuimista.

Monet maat ovat päivittämässä lakejaan: jotkut esimerkiksi harkitsevat oppositiojärjestelmien käyttöönottoa ennen myöntämistä tai myöntämisen jälkeen, jotta kolmannet osapuolet osallistuisivat patenttien laadun varmistamiseen. Vuoteen 2025 mennessä maailmanlaajuinen trendi on kohti helpommin saavutettavia haasteita – tunnustetaan, että vankka innovaatioympäristö edellyttää väärin myönnettyjen patenttien poistamista.

Tiukkausaste kuitenkin vaihtelee. Euroopassa on perinteisesti ollut tiukkaa teknistä tehoa (ohjelmiston osalta) ja kekseliäisyyttä, mikä on johtanut mitätöimiseen, kun taas joillakin muilla alueilla voi olla erilaisia kynnysarvoja.

7. Päätelmä

Vuodesta 2025 lähtien patenttien mitätöintiprosesseista on tullut olennainen osa tasapainoisen innovaatioekosysteemin ylläpitämistä. PTAB:n tiukennettu valvonta ja UPC:n perustaminen heijastavat maailmanlaajuista sitoutumista sen varmistamiseen, että myönnetyt patentit todella täyttävät vaaditut uutuuden ja ei-ilmeisyyden vaatimukset. Tämä kehitys korostaa patenttilainsäädännön dynaamista luonnetta, joka mukautuu jatkuvasti tekniikan kehitykseen ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.